Whiiiiii! Sunnuntaina oli tosiaan se kauan odotettu Nickelbackin keikka ja oon vieläkin iha fiiliksissä! Oikeesti voiko sitä tunnetta ees kuvata ku näät noi herrat pitkän odotuksen jälkeen livenä ja pääset hyppimää,pomppimaa,tanssimaa,laulamaan ja riehumaan tuttujen biisien tahtiin? Ei varmaankaan tai ainakaan mä en löydä siihen mitään sopivaa sanaa. Oletin et tuun itkemään ku pikkulapsi hitaammissa kappaleissa, mut Photograph oli ainut missä kyynelkanavat kunnolla aukes. En kyllä turhaan odottanu montaa kuukautta tota keikkaa oli todellaki sen arvosta! Ja oon niin ilonen, että pääsin paikalle kun herrat oli ekaa kertaa Suomessa.
Ainut miinus tossa keikassa oli biisilista. Mihin jäi I'd come for you, If today was your last day, Bottoms up ? Biisilista koostui vanhemmista kappaleista, eikä kappaleita tullu nii paljoo uusimmalta levyltä. Tosin eipä toi nyt mua hirveesti haitannu, mut ois ollu kiva kuulla kappaleita enemmä here and now levyltä. Pääasia oli kuitenkin et pääsin kuulemaa Burn it to the groundin livenä! Ootin sitä koko keikan ja soittihan ne sen sit vikana kappaleena. Pompittii ja tanssittii Lotan kans nii paljo et oltii kyllä semmosia pinkkejä possuja keikan jälkeen.
Ainiin meinas unohtuu et rakastuin Daughtryyn! Se oli siis tuolla lämppäämässä ja oli kyl nii hyvä livenä! Oli kyl kiva olla kuulemassa noittenki ensimmäisätä suomi keikkaa! (:
mä haluun tonne takas jo :(
VastaaPoistaEi herranjumala oon kateellinen tosta Nickelbackin keikasta!! :)
VastaaPoista